Rikhard

Kirpeän pakkasjakson takia normaalimatkojen SM-kisat Kiteellä peruttiin. Se oli harmittava takaisku, koska tähän viikonloppuun oli satsattu paljon. Pakkasherran kylmä puhallus ympäri Suomen tarkoitti myös sitä, ettei viimeistä karsintakilpailua nuorten MM-kisoihin Turkkiin voitu järjestää. Joukkue valittiin perjantaina, enkä ollut viiden joukossa. Onnea pojille ja tytöille, toivottavasti menestys on huikeaa viime vuotta parempi!

Lopputalven kisat muodostuvat pitkälti SM-kisoista. Kiteen kisat ovat nyt maaliskuun alussa, viikko siitä on Kotkan 30 km, 17.-18.3. ollaan Kemissä ja putken kruunaa ehkä ensimmäiset aikuisten SM-kisani Imatralla. Ensi viikolla kuitenkin FSSM Närpiössä!

Efter en rask köldperiod inhiberades ungdoms FM-tävlingar i Kitee. Det var en sorglig motgång, efter jag hade satsat mycket till just det här veckoslut. Eftersom det var kallt runt om i Finland, inhiberades också den sista granskingstävling för ungdoms VM-tävlingar i Turkiet. Laget valdes på fredag och jag var inte bland fem killar. Lycka till tjejer och killar, hoppas ni har finare framgångar än ifjol!

Vårens tävlingar är mest FM-tävlingar, Kitee är nu i början av mars, vecka efter det 30 km i Kotka, 17.-18.3. skidar vi i Kemi och kanske min första herrarnas FM gäller i Imatra den 24. och 25. mars. Men först FSSM i Närpes!

Första FM för säsongen 2011-2012 skidades i söndags i Valkeakoski. 10 km + 10 km skiathlon med samstart gick hårt och bra, placering var nionde i H20-klassen. På lördag var jag fjärde i fristils sprint som var också granskning till junior-VM i Turkiet. Sprint var en vanlig nationell tävling. Nästan alla var med i båda tävlingar så är jag väldigt nöjd med resultaten.

Tävlingarna själv gick nästan som planerat. I sprintkvalet var jag fjärde, sedan vann jag första heatet och var andra i semifinal. Då slapp jag in till final och kunde skida hårt också det sista lopp starkt. På slutrakan från tio meterns avstånd fick jag nästan fast tredjemannen Anssi Poikonen men bara en skidsko skiljade oss på mållinjen. Men ändå alla lopp var starka och bra också på taktiskt sätt.

Söndagens lopp kändes jättebra i kroppen. Jag kunde skida på hög pulsnivå hela tiden och mjölksyran spolades bort genast i nedför. De första tre kilometer gick inte så bra, jag var på 20. plats eftersom jag vågade inte skida bredvid klassiska banan för att spara energi. Killar gick förbi och jag tappade placeringar. När tävling gick vidare bättrade jag min placering och slutresultatet var alltså nionde.

Efter julet har jag fått träna riktigt bra. Vi var med länkenkillar i Ylläs i årskiftet och skidade där för en vecka. Då vi kom hem fick jag genast fortsätta skidning i Lauhavuori och sen på hemmabanor i Bötombergen. Nu är alla tävlingsspår i OS-skick! Jag visste före FM-helgen att jag är nära toppform och tävlingarna visade ju det.

Kauden ensimmäiset SM-kilpailut hiihdettiin Valkeakoskella sunnuntaina. 10 km + 10 km yhdistelmähiihto yhteislähdöllä meni kovaa ja hyvin, sijoitus oli yhdeksäs M20-sarjassa. Lauantaina olin neljäs vapaan sprintissä, joka oli samalla myös katsastuskilpailu nuorten MM-kisoihin. Sprintti oli tavallinen kansallinen kilpailu. Melkein kaikki ikäluokkamme parhaat olivat mukana, joten olen erittäin tyytyväinen tulokseen.

Kilpailut itse menivät melkein kuin oli suunniteltu. Sprinttikarsinnassa olin neljäs, sitten voitin alkueräni ja olin välierässä toinen. Näin pääsin finaaliin ja kykenin hiihtämään vahvasti myös finaalissa. Loppusuoralla sain kymmenen metrin takamatkalta melkein Anssi Poikosen kiinni mutta jäin podiumilta vain mononmitan päähän. Mutta kaikki hiihdot olivat vahvoja ja onnistuneita myös taktisesti.

Sunnuntain kisa tuntui erittäin hyvältä. Kykenin hiihtämään korkeilla sykkeillä koko kisan ja maitohapot huuhtoutuivat heti laskuissa. Kolme ensimmäistä kilometriä ei mennyt niin hyvin, hiihdin ladulla enkä ladun vieressä säästääkseni voimia. Poikia lappasi ohi ja olin vasta n. 20. tilalla ensimmäisen kierroksen jälkeen. Kilpailun edetessä paransin sijoitusta ja lopputuloksissa olin siis yhdeksäs. Opin tästä sen, että alussa on oltava vielä aggressiivisempi ja päästävä kärjen tuntumaan.

Joulun jälkeen olen saanut harjoitella erinomaisen hyvin. Olin länkeniläisten kanssa Ylläksellä vuodenvaihteessa viikon verran. Kun tulimme kotiin, sain jatkaa harjoittelua heti Lauhavuorella ja seuraavalla viikolla kotiladuilla Pyhävuorella. Nyt kilpaladut ovat olympiakunnossa! Ennen SM-viikonloppua tiesin, että olen lähellä huippukuntoa ja kilpailut näyttivät sen.

Kilpailukausi alkoi tänään sunnuntaina Valkeakoskella piirikunnallisissa. Matkana oli kymmenen kilometriä perinteisellä ja tuloksena oli voitto! Kokonaismitaltaan 1,2 kilometrin edestakaista latua kierrettiin kahdeksan kierrosta, mikä teki kilpailusta hektisen. Muita kilpailijoita näki mennen tullen ja nousuun tultaessa sai monta kertaa verrata, miten hiihto kulkee edelliseen kierrokseen verrattuna. Kauden ensimmäiseksi kilpailuksi suoritus oli hyvä, ladun vierellä hiihtäminen oli välillä pientä hosumista. Latu oli näihin olosuhteisiin hieno, vaikka soraa ladulla vähän olikin.

Viimeiset kaksi leiriä Levillä menivät niin hyvin kuin mahdollista. FSS:n leirin ei valitettavasti ollut lunta Levillä lainkaan, joten kävimme kerran päivässä Oloksella. Iltaharjoitukset teimme Levillä, sauvajuoksua ja voimaharjoittelua. Kuun vaihteessa olimme isän kanssa "perheleirillä" kahdestaan. Latu oli saatu myös Leville ja pääsimme testaamaan myös kalustoa. Viikko oli onnistunut, saimme melkein kaikilla keleillä mennä suksipakkaa läpi sekä harjoitukset onnistuivat erinomaisesti.

Tävlingssäsongen började på söndag på distriktstävling i Valkeakoski. Sträckan var 10 kilometer klassiskt och det blev seger! Totallängd på 1,2 kilometer dit-och-tillbak bana snurrades runt hela åtta varv som gjorde tävlingen hektiskt. Andra åkare kom emot och man kunde jämföra farten i backar mot förra varv. För första tävling var loppet bra, klassiskt på skatebanan var då och då lite jäktigt. Spåret var bra, men konstsnöbanor ibland innehåller lite grus.

De sista två läger i Levi gick så bra som möjligt. Under FSS-läger var det tyvärr inte snö i Levi, så åkte till Olos och skida en gäng per dag. Kvällsträningar gjorde vi i Levi och det gällde stavlöpning och styrketräning. Andra lägret var med pappa i början av december. Då hade Levi också sin bana och veckan gick fint. Vi fick också testa skidor i nästan alla förhållandena.

Ensimmäistä kertaa hiihtourani aikana saatan mennä lumettomaan Lappiin. Syksyn leudot lounaistuulet ovat estäneet pakkasten tulon ja tälläkin hetkellä maa on koko maassa mustana. Mutta, sunnuntaina suuntaamme kohti Leviä FSS:n leirille. Sääennuste on lupaava, maanantaina on luvattu yli viiden asteen pakkasta. Silloin voi tehdä lumitykillä lunta, ja Levillä lumenteko kyllä osataan!

Kunto on ollut viime leirin jälkeen mainio ja odotan innolla seuraavaa reissua. Testejä on tehty, ja niiden mukaan edistystä on tapahtunut kesän jälkeen. Lähtökohdat talveen ovat viime vuoteen verrattuna huimasti paremmat, nyt vammoja ei ole ollut yhtäkään. Nähdään Lapissa!

För det första gång i mitt skidkarriär kommer jag kanske att åka till snölös Lappland. Hösten varma vindar har hindrat kölden att komma ja för tillfället är hela landet utan snö. Men på söndag kör vi ändå till Levi med FSS. Väderprognos är lovande, minusgrader är tillräckligt på måndagkväll. Det behöver -4 till -5 grader att man kan spruta med snökanoner och gossar i Levi kan göra det utroligt bra!

Formen har varit bra efter sista lägret i Vuokatti och jag väntar ivrigt det här nästa läger. Också testresultater har varit mycket positiva och framgånger har gjorts. Startpunkter till vinter är betydligt bättre än ifjol, nu har jag haft inga skador och sjukdagar. Vi ses i Levi!

Eilen sunnuntaina päättyi Nuorten haastajaryhmän leiri Vuokatissa. Leiri meni erinomaisesti, tein laadukkaita harjoituksia hyvissä olosuhteissa. Viikon kaksi sauvarinnettä menivät molemmat nousujohteisesti ja tuntemukset olivat lupaavat. Talvea kohden suorituskyky nousee ja hymy samaten korviin! Vaikka kunto nouseekin, on maltti valttia. Kovimmat paukut on syytä säästää talven koitoksiin.

Seuraavat kolme viikkoa olen kotona. Ohjelmassa on paljon määrällistä harjoittelua sekä vielä viimeiset suoharjoitukset ennen kelien päättymistä. Leirit jatkuvat 13.11. Levillä FSS:n kanssa. Siellä keskityn määräharjoitteluun. Sieltä tulemme viikoksi kotiin ja lähden uudelleen Länkenin porukan kanssa vielä viikoksi. Länkenin leirillä tärkeää on myös määräharjoittelu mutta myös uuden kaluston testaus. Kilpailukausi alkaakin sitten 10.12. Lapinlahdella.

Tulevan talven aikana aion tehdä hiihtoon liittyvän tutkielman. Se on osa lukiossa suoritettavaa liikuntadiplomia. Tutkielman aihe on Maastohiihtäjän harjoittelun dokumentointi. Käsittelen kaikkea tallennettavaa sykekäyristä harjoituspäiväkirjaan. Tutkielman arvioinnin jälkeen julkaisen sen myös täällä kotisivuillani.

Igår slutade utmanarlägret i Vuokatti. Lägret gick jättebra och jag gjorde högklassiga träningar i bra terräng. Lägerveckans två stavbacketräningar gick båda bra och känslorna var lovande. Mot vinter formen blir bättre och bättre men man måste också hålla huvudet kallt och inte öka träningsfartena.

Nästa tre veckor är jag hemma. I program står det mängdträning och sista FU-träningar på myran. Lägerlivet fortsätter i Levi med FSS den 13. november. Där fokuserar jag mig också på mängdträning. Efter en vecka hemma åker vi med andra Länkens gossar för ännu en vecka till. På andra läger är skidtester också viktiga. Då börjar redan tävlingssäsongen på Lapinlax den 10. december.

Under kommande vinter kommer jag att skriva en uppsats om skidåkning. Det är en del i gymnasiediplomet. Rubriken är Träningdokumentering i längdskidåkning. Jag skriver om träningsprogrammer, pulsgrafer, teknikvideor osv. Efter bedömningen publicerar jag textet här på min hemsida.

Syksyn ylioppilaskirjoitukset ovat ohitse. Syyskuu ei lopulta ollutkaan niin raskas, kuin aluksi luulla saattoi. Kirjoitukset menivät hyvin ja harjoittelu lukemisen ohella meni täysin suunnitelmien mukaan. Pari yötä pitkään nukkuneena on virtamittari jälleen huipussaan ja mies on valmiina ottamaan vastaan syksyn haasteet!

Kolmen leirin jakso alkaa parin viikon päästä Haastajaryhmän leirillä Vuokatissa. Pääsemme jo ulos hiihtämään, ja minäkin tänä vuonna ensimmäistä kertaa suksille. Sitten mennäänkin jo Lapin lumille, Levillä on FSS:n leiri ja Länkenin lumileiri.

Yksi tärkeä askel kohti talvea otetaan tulevana viikonloppuna, kun Carilainen järjestää kauden avajaismarkkinat Ähtärissä. Perjantaista sunnuntaihin Ähtärihalli on täynnä kuumaa kamaa! Suosittelen lämpimästi lähtöä kaukaakin!

Höstens studentexamen är förbi för min del. September var inte så tuff än jag först trodde. Examen gick bra och träning tillsammans med läsning gick just som planerat. Efter två nätter med god sömn är jag full av energi och färdig att ta mot höstens utmaningar!

Taas on se aika vuodesta, kun keltaiset lehdet ottavat peesin Pyhävuoren mäkisillä teillä ja poluilla. Kun kesä on metsien miehille ohi, alkaa pitkällinen valmistautuminen talveen. Kesä oli harjoituksellisesti erinomainen, eteenpäin on menty viime vuodesta määrissä ja tuntemuksissa. Kulunut viikko sujui tutun lepoviikon merkeissä. Uusi tuleminen alkoi perjantaina, josta kilpailukauden alkuun asti harjoitukset sähköistyvät kiihtyvällä tahdilla.

Vauhtiharjoitusten teho realisoitui sunnuntaina Korsholmsrullarenissa. Matkana oli kolmekymppiä vapaalla ja kisasta saldona voitto ja mojovia päänahkoja. Tuntemukset olivat herkät ja hyvät, vauhti ja irtiottokyky on parantunut. bit.ly/30rintti

Reilun viikon päästä koittaa totuuden hetki, jolloin alkavat syksyn ylioppilaskirjoitukset. YTL:n lehdille kirjoitetaan jälleen uusia sivuja, joista itse Ricardo raapustaa neljä mitä mielenkiintoista tarinaa fysiikassa, terveystiedossa, englannissa ja ruotsissa.

På den våta myran kan du höra en tyst ljud och se vita kepsen som snurrar runt FU-banan. Det är nämligen Ricardo och hösten som kommer. Nu är det just den årstiden när skillnader görs. Och vad som är bäst, är jag frisk att göra den lilla skillnaden! Hoppas att jag får en bra höst och inte liksom ifjol.

Den bekanta vilaveckan i augusti är över och höstträningar började genast med en rullskidtävling i Korsholm. På 30 kilometer skate blev det dubbelseger, när Jonas Lindell var andra och Thomas Ramstedt trea. Känslor efter tävlingen var bra, farten har ökat från ifjol! Se resultat på bit.ly/30rintti

Kesälomaa on jäljellä parisen viikkoa. Kesän reenit ovat menneet erinomaisesti, suunnitelmat ovat toteutuneet miltei pilkuntarkasti. Leirejä on kaksi takana ja viimeinen alkaa maanantaina, jolloin lähden FSS:n kanssa Ruotsin Idreen viikoksi. Sää kotona on ollut armollisempi kuin viime kesänä, helteisiä päiviä ja trooppisia öitä on oman kokemuksen mukaan ollut vähemmän. Tosin toinen viikko Vuokatissa oli niin kuuma, että unen saamiseksi oli seisottava kylmässä suihkussa hetki ennen nukkumaanmenoa.

Nuoren urheilijan elämä on reenaamista, nukkumista ja syömistä höystettynä koululla ja huveilla. Kesällä treenitunteja on paljon, joten unta ja ruokaakin tarvitsee. Syön tavallista kotiruokaa, ja lisäravinteina käytän urheilu- ja palautusjuomaa, mutta vain kovissa harjoituksissa. 1,5-4 tunnin peruskuntolenkillä juon vain vettä, mutta jos lämpötila nousee yli 25 asteen, teen laihaa urheilujuomaa. Tehoreeneissä juon väkevämpää urheilujuomaa ja palautusjuoman. Voimaharjoitusten jälkeen on tarpeen ottaa palautusjuomaa ja syödä proteiinipitoista ruokaa (maito, raejuusto, liha).

Hiihtäjä ei voi noudattaa lautasmallia, jossa puolet ruoasta olisi salaattia. Toki hiilihydraattien, lihan ja salaatin määrä kasvaa, mutta perunaa ja lihaa menee suhteessa enemmän. Jälkiruokaa syön jä välillä runsaastikin. Harjoituskaudella ei sovi nirsoilla ruoassa, mutta kohtuus kaikessa. Karkki on toki hyvää, mutta vain kerran viikossa... Ruokarytmi on noin viisi ateriaa päivässä: aamupala, (reeni), lounas, välipala ennen reeniä, (reeni), päivällinen ja iltapala, jos päivällinen ollut ennen puolta kahdeksaa.

Sommarlov har jag ännu drygt två veckor kvar. Träningar på sommaren har gått som planerat och kondis är uppåt! Lägrar har jag haft två, och på tredje åker jag på mondag, när vi åker med FSS till Idrefjäll i Sverige för en vecka. Vädret hemma har varit bättre än i somras. Jag tror att det har varit mindre varma dagar och tropiska nätter. Visserligen den andra läger i Vuokatti var så het, att man behövde duscha med kallt vatten före sömn.

Unga idrottarens liv är träning, sömn och mat med skola och nöjesliv. På sommaren tränas mycket så behövs det också mera sömn och mat. Jag äter vanligt närmat och som kosttillskott använder jag sportdryck och återhämtningsdryck, men bara i hårda träning. På grundlänkar från 1,5 till 4 timmar dricker jag bara vatten. Om temperaturen ökar över 25 grader, då dricker jag mild sportdryck. På FU- och MU-träningar dricker jag starkare sportdryck och återhämtningsdryck. Efter styrketräningar dricker jag återhämtningsdryck och proteinrik mat (mjölk, grynost, kött).

Skidåkare kan inte precis följa tallriksmodellen, var halva matet är sallad. Visst behöver jag mera allt, men sambandet är annorlunda. Förstås äter jag mera kolhydrater och proteiner. Jag äter efterrätt och ibland ganska mycket. På träningssäsong ska man vara inte noga med mat. Visst är godis gott, men bara en gång i vecka. Jag cirka fem gånger per dag. Morgonmål, (träning), lunch, snack före träning, (träning), middag och kvällsbit, om middag har varit före halv åtta.

Kahdentuhannen kilometrin lenkki on takanapäin. Lämmittelynä varsinaiseen kesätyöhön eli reenamiseen toimi viikko rakennustöissä Imatralla isän kanssa. Lämmittelyä se olikin, sillä päivisin +25 oli jopa vähän! Sen jälkeen sunnuntaina kello 6.30 suunnistin kohti hiihdon mekkaa Vuokattia, jossa pidettiin vuoden ensimmäinen haastajaleiri. Viikon teema oli vaarallenousu, eli muiden reenien seassa kaksi rullahiihtoreeniä vaaralle, kaksi vaaranvaellusta sekä yksi tasatyöntöharjoitus ylämäkeen. Kelit olivat hyvät, +15 joka päivä ja vain kaksi sadetreeniä.

Määrällisesti raskaalla viikolla ei todellakaan ehdi tekemään muuta kuin reenata, nukkua ja syödä. Varsinaista vapaa-aikaa oli niukasti, mutta sentään yhden Jymyn pelin pääsin katsomaan ja pelattiinhan sitä korttiakin illanvietoksi. Uskomatonta on ollut huomata päiväunien merkitys harjoitteluun. Jo 20-25 minuuttia sängyssä silmät kiinni riittää katkaisemaan päivän, jolloin iltareenissä on samaa lentoa kuin aamullakin.

Nyt viikko huilaillaan kotona, jonka jälkeen maanantaina lähden Lindellin Jonaksen kanssa takaisin Vuokattiin kuudeksi päiväksi. Sitten miltei koko heinäkuu ollaan reenin osalta kotomaisemissa. Kesän viimeinen leiri on FSS:n leiri Ruotsin Idressä 1.-9.8. Viikko siitä, niin koulun kellot jo soivat!

Den första sommarresan är över. En vecka i Imatra som husmontör med pappa och en vecka som idrottare i Vuokatti. Veckan i Imatra funkade som värmupp till det riktiga sommarjobbet, idrottarens liv. Vädret var utmärkt, +25 var kallt!

På söndag körde jag till Vuokatti till den första utmanarlägret i år. Som tränare hade vi Mikko Virtanen. Veckans tema var upp till Vuokatinvaara, som betydde bland annat två rullskidträningar upp på backet, två vandringar och en parstakträning. Vädret var också bra, runt +15 hela veckan och bara två träningar i regn.

Mängd hade vi mycket. Jag hann nästan inte göra något annat än träna, sova och äta. Men som tur hann jag till en bobollspel mellan Sotkamon Jymy och Vimpelin Veto. Och spelade vi väl också poker i kvällarna. Och tupplur varje dag betyder mycket för träningen. 25 minuter sömn och så är du full igen!

Nu gäller det vila för en vecka. Nästa måndag åker jag med Jonas Lindell till Vuokatti igen för sex dagar. Sen resten av juli går med träning i hemmaplan. Den första augusti till den nionde har FSS en läger i Idrefjäll, Sverige. Vecka efter det börjar skolan och studentexamen i september.

Uutta kautta on miltei neljä viikkoa takana. Harjoitukset ovat lähteneet hyvin käyntiin. Välineitäkin on päivitetty uuteen harjoituskauteen. Tämän harjoituskauden tavoitteet ovat tasapainoinen harjoittelu ilman sairasteluja. Kesällä on luvassa kolme leiriä. Koulujen alettua elokuussa, ovat syyskuussa ensimmäiset ylioppilaskirjoitukset ja niiden jälkeen paperille on suunniteltu kolmisen leiriä. Kesä menee siis reenatessa ja osin myös kouluhommissa. Tämä kausi on viimeinen kausi siinä mielessä, että käyn koulua urheilun ohella. Ensi kausi menee armeijassa ja sen jälkeen jatkan joko urheilua tai koulua. Virtaa ja motivaatiota riittää, tehdään tästä kaudesta erinomainen!

Säsongen har börjat bra och utrustning har också förnyats. Målet för träningssäsongen är balanserad träning utan skador eller feber. Jag kommer att ha tre läger i sommar och efter första studentexamen i september har jag planerat tre läger till. Den här säsongen är sista säsongen om man tänker att jag idrottar samtidigt med skolgång. Nästa säsongen går i armén och sedan gör jag beslutet om jag fortsätter idrott eller skola. Jag kommer inte att studera samtidigt, jag vill satsa allt på det vad jag gör.

Hiihtokausi loppui kaksi päivää liian aikaisin, kun perjantaiaamuna ennen suunniteltua Rukalle lähtöä mittailin sängyssä kuumelukemia. Kurkku oli kipeä, päätä särki. Päätös oli helppo mutta samalla katkera: Edellinen viikko oli mennyt erinomaisesti ja virtaa olisi riittänyt vielä viikonlopuksi.

Tästä kaudesta on jäljellä enää yhteenvedon laatiminen. Kausi meni hyvin ja kehnosti. Hiihdot KLL:n SM-kisoissa (hopeaa) ja perinteisen 15 km (8.) Keuruulla olivat kauden parhaat suoritukset. Hyviä hiihtoja olivat kaikki SM-startit sekä muut mestaruushiihdot. Vaikeita kisoja olivat Jyväskylän sprintti, Jalaksen hiihdot ja 15 km vapaa Keuruulla.

Tavoite kasvattaa vauhtia onnistui. Kavensin eroa kärkeen ja olen edelleen yksi ikäluokkani parhaista. Tulevalle kaudelle ei ole vielä ajatuksia annettu, ryhmävalinnat ja tulevat leirit ovat 20 -vuotiaiden sarjaan siirryttäessä täysin auki. Nyt nautin ansaitusta levosta ja latailen akkuja tulevia rutistuksia varten.

Hiihtokautta on tasan viikko jäljellä. Kauden viimeiset kilpailut kisataan Rukalla, jolloin lauantaina ovat luvassa viestit ja sunnuntaina kaksikymppiä vapaalla. Kausi on mennyt nousujohteisesti. Maaliskuussa tuli Saarijärveltä KLL:n SM-kisoissa hopeaa sekä SM-sprintissä neljäs tila. Lauhanhiihdon voitto ja FSS:n viestimestaruus olivat minulle uusia aluevaltauksia. Hyvää sarjaa jatkoi vielä tämänpäiväinen voitto Ilmajoen Kalajaisissa. Kun hyvä kunto ja suorituskyky ovat kestäneet näinkin pitkälle kevääseen, on lupa odottaa Rukalta erinomaisia sijoituksia molemmilla matkoilla.

Toivottavasti hiihtokausi kestäisi vielä jonkin hetken eteenpäin, niin saisimme nauttia keväthangista vaikka ennätyksellisen pitkään! Lumien sulettua on aika istua alas, käydä läpi mennyt kausi ja tehdä suunnitelma seuraavasta sesongista.

Kausi on edennyt siihen pisteeseen, että isoista kisoista jäljellä ovat Scandinavia-cup Keuruulla sekä SM-kisat Saarijärvellä ja Rukalla. Reilu viikko sitten FSS:n kisoissa kultaputki jatkui sprintissä että normaalimatkalla. Viestit jouduttiin perumaan pakkasen vuoksi ja uudeksi päiväksi määrättiin 20.3.

Wanhojen tanssit olivat myös menneenä perjantaina. Päivä oli hieno kaikin puolin, glamouria ja hyvää meininkiä riitti. Kaikella on kuitenkin hintansa, mikä maksettiin tällä kertaa Jalasjärvellä sunnuntaina. Ensimmäinen kisa yleisessä sarjassa ei mennyt toivotulla tavalla. Ehkä liian reipas aloitus ja perjantain rankka päivä maksoivat sijoituksia ja aikaa. Olin kahdeksas.

Se viikonloppu kannattaa jättää kuitenkin omaan arvoonsa, sillä tällä viikolla olen tehnyt vain erinomaisia harjoituksia. Odotan innolla seuraavan puolentoista viikon rupeamaa. Ensi viikolla on myös hiihtoloma. Silloin aion reenata ja huilata kotimaisemissa.

Yhden vapaan viikonlopun jälkeen palasin kisoihin Maakuntaviestissä Kurikassa. Kristiinan joukkue oli neljäs, mikä sinänsä oli pieni pettymys, koska olemmehan olleet monta kertaa kolmansia. Omaan hiihtoon seitsemännellä osuudella olen kuitenkin tyytyväinen, tein mitä pystyin: Otin kärkeä kiinni kuuden kilometrin matkalla yli puolitoista minuuttia ja osuuden toiseksi nopeimmankin jätin yli 40 sekunnin päähän. Tunnelma kisapaikalla oli melko rauhallinen, enemmän katsojia odotin kyllä kisoja katsomaan.

Viikonloppuna ovat luvassa FSS:n kisat Uudessakaarlepyyssä. Kisoissa hiihdän kolmella matkalla: pertsan sprintissä, vapaan kympillä ja 18-vuotiaiden viestissä. Tavoite on selkeä: kultaputkea on jatkettava! Puitteet kisapaikalla ovat varmasti hyvät, kun FSS:n menestynein hiihtoseura viime vuosina eli IF Minken vastaa järjestelyistä.

Kolme arvokisastarttia tältä talvelta on nyt hiihdetty. Hollolan normaalimatkat ja tänään Vöyrillä hiihdetty yhdistelmähiihto menivät suorituksina hienosti, ja sijoituksetkin paranivat kisa kisalta. Kaksikymppisten kisassa olin tänään 16. Sija on hyvä, 18-vuotiaista olin kolmas. Latu oli mitä raskain: nousimme kuusi kertaa Vöyrin erittäin jyrkän laskettelurinteen ylös, jossa oli 50 metriä korkeuseroa. Yhteislähtönä hiihdetyssä kisassa jouduin lähtemään takarivistä huonojen rankingpisteiden takia. Ensimmäisen kierroksen aikana syntyi kaksi kymmenen hiihtäjän letkaa, joista toiseen en aivan päässyt. Niinpä tavoitteena ollut peesihiihto meni nurin. Hiihdin koko kisan käytännössä yksin, napsin vain letkasta tippuneita eikä yksikään tullut takaa ohi. Hiihdin tasaisen kovaa loppuun asti, ja erokin kasvoi tasaisest i. Peesaaminen olisi auttanut viemään railakkaammin eteenpäin, mutta kuten sanottu, en ehtinyt kärkiryhmiin.

Ensimmäinen SM-viikonloppu on takana. Hollolan kisat menivät toisaalta hyvin, toisaalta kehnosti. Mitalien ohessa jaettiin myös paikkoja talven arvokisoihin. Sijoitukset olivat lauantain vapaan kympillä kahdeksas ja sunnuntain pertsan 15 km:llä viides. Sijoituksellisesti ne eivät olleet maukkaimpia, mutta hiihtoina ne olivat juurikin niin hyviä kuin sillä kropalla oli mahdollista hiihtää. Kahteen maksimisuoritukseen voin olla tyytyväinen. Huippukunto ei ehtinyt vielä näihin kisoihin kahdesta syystä: Seitsemän viikkoa syksyllä kantapäävamman takia ja vielä joulukuussa melkein kaksi viikkoa flunssassa ja kurkkukivussa.

Tänään valitussa PM-joukkueessa en ollut mukana, koska näytöt eivät riittäneet. Paremmassa kunnossa olevia poikia lähtee Ruotsiin, ja kaikille haluan toivottaa onnea matkaan! Minulla oli viime vuonna yksi tavoite: Voittaa norjalainen. Onnistuin. Siinä tälle joukkueelle tavoitetta!

Seitsemän kuukauden perusleirijakso on nyt ohi, ja nousu kohti huippukuntoa alkoi tänään Mustikkavuoren kisoissa Ähtärissä. Tuloksena oli kolmas sija pertsan kympillä, joka oli aloituskisana hyvin pöppyräiseen uraan kohtalainen. Menneet kantapäävaivat heijastavat vielä suorituskykyyn ensimmäisissä kisoissa. Kuitenkin, muutaman kisan ja tehoharjoituksen jälkeen alkaa lumisessa tuiskussa näkymä vuoren huipulle kirkastua. Alkutalveen on heti monta tärkeää kisaa, tarkkailut vuodenvaihteessa Jyväskylässä ja Äänekoskella sekä seuraavana viikonloppuna hiihdettävät normaalimatkojen SM-kisat ja PM- ja EYOF-katsastukset Hollolassa. Hyvää kuntoa on siis esitettävä jo tuolloin. Vuoren huipulla suunnitelmissa on olla helmikuussa, jolloin hiihdetään PM-kisat Örnsköldvikissä Ruotsissa sekä Euroopan nuorten olympiafestivaalit Tsekin Liberecissä.

Seuraavina viikkoina kisoja kertyy Tampereella, Teuvalla ja Keski-Suomessa vuodenvaihteessa. Ensimmäinen periodi päättyy Hollolan SM-kisoihin. Sen jälkeen pari viikkoa kalenterissa on auki. Kuntopohja on erinomaisella mallilla sekä kapuamiseen tarvittavat välineet huippukunnossa. Seuraavan kahden kuukauden aikana on tehtävä vain oikeita asioita.

Kantapää on parantunut jo niin hyvään kuntoon, että kykenen lähtemään sunnuntaiaamulla Leviä kohti! Vaikka seitsemän viikkoa meni altaassa, salilla ja satulassa, en koe, etten kuitenkaan menettänyt mitään. Yksi hyvä puoli tässä ainakin on: En varmasti ole sipissä!

Kuusi viikkoa on kulunut siitä, kun jouduin laittamaan monot patterille jalkavamman vuoksi. Ensimmäiset kolme viikkoa parantelin kantapäätä pyöräilyllä, vesijuoksulla ja voimaharjoituksilla. Kun paraneminen ei mennyt mielestäni eteenpäin, menimme magneettikuvauksiin. Diagnoosi tarkentui kalvojänteen tulehdukseksi. Vaiva on hyvin yleinen jalkavammaksi, ja paraneminen kestää yleensä kolmesta kuuteen kuukautta. Kuitenkin herkästi kroppaa tunnustelevana urheiljana aloin hoitamaan vaivaa ajoissa. Uskon vakaasti, että vaiva menee ohi nopeammin kuin kolmessa kuukaudessa.

Eilen kävin ensimmäistä kertaa rullilla kokeilemassa kantapään kuntoa. Se oli paljon parempi nyt, mutta ei vielä kestä perinteistä. Vielä ensi viikko mennään ilman monoja, ja toivon mukaan pääsen ensi sunnuntaina FSS:n leirille Leville. Vielä ehtii!

Toissa viikon Vuokatin leiri meni loistavasti. Tein uuden testiennätyksen 10-loikassa 30.35 ja paransi vaaran testijuoksun aikaanikin miltei puoli minuuttia! Kunto on nousussa, mutta nyt edessä on haastavammat ajat. Loukkaantuminen muuttaa harjoitteluani tulevan kuun ajan.

Kantapohjassa oleva rasvapatja on vaurioitunut niin, etten kykene tällä hetkellä juoksemaan tai hiihtämään. Todennäköisesti vamma on tullut viime kuun viimeisissä estekisoissa. Vesiesteeltä alas tultaessa kantapää edellä on vaurio ilmeisesti tullut. Tämän viikon Rovaniemen leiri jää väliin, ja tavoite on päästä Flänkkenin Jämin leirille kahden viikon päästä lauantaina. Mitään ei ole menetetty, ensimmäiseen kisaankin on vielä melkein kymmenen viikkoa.

Syksy kolkuttaa vahvasti. Aamuisin nurmi on jäässä ja lenkilläkin on bongattu ensimmäiset keltaiset lehdet pikitien pinnassa. Kesä on siis ohi, ja on aika siirtyä vuodenaikaan, jossa ne erot oikeasti tehdään. Seuraavat 10 viikkoa ovat erittäin tärkeitä kauden onnistumisen kannalta. Jos nyt ei kulje, niin tuskin kulkee talvellakaan.

Parin viikon päästä alkaa kahden kuukauden leirijakso. Yksi leiri Vuokatissa, todennäköisesti yksi Rovaniemellä, syyslomaviikon leiri Jämillä ja kaksi leiriä Levillä takaavat 31 leiripäivää kymmeneen viikkoon. Toivottavasti saan kaikki leirit kunnialla läpi, niin kilpailukauden kynnyksellä 11.-12. joulukuuta ollaan valmiita pukemaan rätti rintaan.

Koulun jälkeisen harjoittelun kevennyksen jälkeen on ratajuoksu lähtenyt kulkemaan. Kaksi estekisaa viime viikolla ja molemmissa tehdyt ennätykset näyttävät hyviä merkkejä kesällä tapahtuneesta kehityksestä. 4.42 on jo hyvä aika valtakunnallisestikin, kultaa voitettiin tänä vuonna Tampereella ajalla 4.33. Mestari oli muuten Teuvan oma poika Niklas Peltoniemi, joka myös hiihtää talvisin. Tsemppiä!

Ajolinjoja on tavattu hakea hiihtoladuilta, mutta nyt niitä haetaan myös liikenteestä, kun aloitin tänään autokoulun. Tarkoitus on saada kortti syntymäpäiväksi 31. tammikuuta. Koulu, hiihto ja autokoulukin. Tekemisen puutetta tänä syksynä ei ole!

Tavallista lyhyempi kesäloma on nyt takana, ja jälleen kutsuu koulutyö. Alkamassa on toinen vuosi Kristiinankaupungin lukiossa. Toinen vuosi tulee olemaan vaativa. Lisääntynyt harjoittelu ja yhä haastavammiksi käyvät oppitunnit tuovat työtä ja työtä. Kahden vaativan työn yhdistäminen höystettynä syksyn runsaalla leirityksellä käyvät varmasti voimille. Mutta jos kummastakin työstä pitää, ei se ole raskasta! Mielenkiintoa ja motivaatiota riittää sekä koulunkäyntiin että harjoitteluun.

Juuri ennen koulun alkua olin Ruotsin Vålådalenissa Åren juurella. Asuimme tunturiasemalla, jossa oli erinomaisen maittavat ruuat ja hyvä majoitus. Vaativia maastoja tuli käytettyä runsaasti. Kovimmat harjoitukset olivat tunnin yhtäjaksoinen sauvarinne Ottefjälletille, viiden kilometrin ja 290 metrin rullanousu Åressa sekä sauvarinne intervallityyppisesti viimeisenä päivänä. Jaksaminen leirillä oli erinomaista, viimeinen harjoitus onnistui vielä ilman ylimääräistä väsymyksen tunnetta.

Tultuani lauantain vastaisena yönä heti seuraavana päivänä järjestettiin hiihtovalmennuksen seminaari Pyhävuoren Lähiluolassa. Paikalla olivat muun muassa maajoukkueen päävalmentaja Magnar Dalen, kakkosluotsi Niclas Grön ja Hiihtoliiton puheenjohtaja Matti Sundberg. Dalen painotti luennossaan hiihtolukioiden roolin kasvatusta Suomessa ja Grön tehoharjoittelun määrän kasvattamista.

Viikonloppuna järjestetään yleisurheilun 16- ja 17-vuotiaiden SM-kilpailut Tampereen Ratinassa. Lajinani lauantaina on 1500 metrin esteet. Osallistuminen nyt tiistaina on vielä epävarmaa, sillä kärsin nyt kurkkukivusta ja räkätaudista. Saa nähdä, estääkö se osallistumisen lauantaina kello 17.45.

Treenit kotomaisemissa ovat sujuneet lämpimissä olosuhteissa. Mittari on hehkunut yli kolmessakymmenessä asteessa, mikä on sopivaa vastapainoa talven pakkasille. Kuumalla kelillä harjoittelu on tärkeää nuortensarjalaisena, sillä kun vielä vanhempana harjoitusmäärät ja kuormitus kasvavat, on myös taitoa suorittaa harjoitukset reeneistä kuumilla keleillä laadukkaasti. Nesteen ja suolojen riittävä nauttiminen höystettynä jäätelöllä ja uinnilla auttavat jaksamaan, kun lämpötila kohoaa yli hellelukemien.

Jos lämpö tuo haasteita, niin samalla se tuo etuja. Hermotusta ja räjähtävyyttä vaativat harjoitukset ovat saaneet lisäpotkua lämmöstä, jonka voi huomata myös esimerkiksi pikajuoksuja katsoessa. Ennätykset tehdään lämpimissä keleissä, ja samoin hyvät nopeusharjoitukset.

Kohta kahdeksan viikkoa on paahdettu menemään. Toukokuu meni kouluvuotta päätellessä ja harjoitteluun totutellessa. Kevätjuhlan jälkeen alkoi sitten varsinainen reeni. Muutama päivä kesäloman alkamisen jälkeen kävin Kuortaneella mattotestissä. Tulokset olivat erinomaiset, kunto oli todellakin kehittynyt vuoden aikana! Ensimmäinen leiri oli Vuokatissa 13.-17. kesäkuuta, ja se meni kokonaisuutena erinomaisesti. Rikoin omat ennätykseni testeissä ja samalla myös oman testiennätykseni 10-loikassa.

Muuten kesäloma on edennyt kotona reenatessa. Kelit ovat olleet kohtalaiset, ja reenejä on olosuhteiden näkökulmasta tehdä miltei mielen mukaan. Ensimmäiseen ja kohta päättyvään toiseen jaksoon on mahtunut vauhdikkaita, pitkiä, väsyttäviä, ja riemukkaita päiviä. Tästä on hyvä jatkaa treenikautta eteenpäin.

Kausi on 2009-2010 on päättynyt ja uusi kausi 2010-2011 avattu. Ensi kauden mestaruuskilpailut ovat Pohjoismaiset mestaruuskisat Ruotsissa, SM-kisat Hollolassa, Kuusamossa ja Saarijärvellä sekä FSS:n mestaruudet Uusi-Kaarlepyyssä. Kesän ja syksyn aikana tulen kirjoittelemaan yleisurheilukisoista ja harjoittelun edistymisestä. Ensimmäiset kisat ovatkin jo tulevana viikonloppuna maastojuoksun piirinmestaruudet Vöyrillä. Kilpailut -osiosta löytyy tämän kauden alustava kalenteri. Son moro!

Talven arvokisat on nyt hiihdetty. Reilu viikko sitten tuli Mikkelin kahdeltakympiltä kauden toinen pronssi. Viime viikonloppuna Seinäjoella tuli kuudes sija sprintissä ja Koululiikuntaliiton vitosella seitsemäs sija. Eikä sovi unohtaa tämänpäiväisiä Kristiinanmestaruuskisoja, josta tuli yleisen sarjan voitto!

Tosiaan viikko sitten Mikkelissä olivat sekä nuorten SM-viestit ja pitkät matkat. Flänkkenillä kun ei joukkuetta ollut, osallistuin pitkälle matkalle. Tavoite oli nostettu pallille erinomaisesti menneen talven johdosta. Yhteislähtökisan taktiikka oli mennä ensimmäinen vitonen porukassa, toisella lisätä vauhtia, kolmannella karistaa lisää porukkaa ja viimeisellä tehdä ratkaisu. Nollakeli oli erittäin haastava, usea joutuikin keskeyttämään suksimurheiden vuoksi. Taktiikka meni kuten pitääkin, mutta harmittavasti kultaa ja hopeaa ottaneet Matti Hiironen ja Antti Ojansivu pääsivät karkaamaan kolmannella kierroksella radan jyrkimmässä nousussa. Olin sitten siinä seuraavassa porukassa, joka taisteli pronssista. Kykenin karistamaan muut, ja hiihdin pronssille toista kertaa tänä talvena!

Viime viikonloppuna olivat vuorossa vuoden viimeiset SM-kisat. Lauantain sprintissä vuotta vanhempien sarjassa tavoite oli päästä A-finaaliin ja sitä kautta taistelemaan mitaleista. Pääsin finaaliin värikkäiden aikojen perusteella, ja sen takia sain valita viimeisenä lähtöruudun. Lähtöruutujen asettelu oli sikäli huonosti tehty, että parhaimmalta paikalta lähtenyt hiihti yli kymmenen metriä lyhemmän matkan kuin huonoimmalta paikalta. Täten jäin viimeiseksi startissa, enkä kyennyt nostamaan sijoitusta. Kultaa otti Iivo Niskanen, joka voitti kauden viidennen SM-kultansa!

Sunnuntain vitoselle oli luvassa tiukka ja hektinen kisa. Tavoite oli jälleen pallilla, mutta "jäin" seitsemänneksi. Viisi sekuntia pronssiin ja kahdeksan hopeaa kertovat kilpailun tasaisuudesta. Viimeisessä nousussa kultaa voittanut Ojansivu meni ohi, ja jos olisin pysynyt peesissä, olisi minulla ollut mahdollisuuksia mitaleille. Mutta tällä kertaa ei maistunut!

Ensimmäistä kertaa hiihtokilpailuihin piti mennä laivalla! Viking Line starttasi Turusta perjantaina 8.45. Koko FSS:n hiihtoperhe lähti paatilla Ahvenanmaalle. Tavoite viikonlopulle oli ottaa kultaa sprintistä ja normaalimatkalta, jossa onnistuin. Perjantain sprintti hiihdettiin Hopeasompasäännöllä, joten kuusi pääsi aikojen perusteella A-finaaliin. Aika-ajo hiihdettiin reippaasti ja olin nopein. A-finaalissa jäin hieman "telineisiin" lähdössä, mutta 20 metrin tasatyöntöpätkän jälkeen olin jo kärjessä. Iskin sen verran terävästi ettei muilla ollut mahdollisuuksia voittoon.

Lauantain normaalimatkalle virittelin pientä taktiikkaa. Tavoite oli hiihtää "kuitusmaisesti" kontrolloitu hiihto: 7,5km kärjessä muutaman sekunnin ja lopussa isku. 7,5 kilometriin olin kolme sekuntia jäljessä, ja aloitin iskemisen. Taktiikka onnistui, ja lopulta voitin kymmenellä sekunnilla.

Sunnuntain viestissä Länkenillä oli pitkästä aikaa miesjoukkue jalkeilla. Immosen Kaitsu aloitti ja toi vaihtoon viidentenä. Teemu Pihlaja hiihti toisen osuuden tuoden viestin seitsemäntenä. Itse hiihdin kolmannen osuuden nostaen sijoitusta pykälällä. Jonas Lindell hiihti ankkuriosuuden ja ohitti yhden tullen maaliin viidentenä, 7.13 viestin voittanutta IF Minkeniä perässä. Hiihtoni sunnuntaina oli väsynyttä menoa, olihan tämä jo kuudes kisa kymmenen päivän sisään.

Urani suurimmat kisat on nyt hiihdetty. Tavoite oli lyödä norjalainen sekä lunastaa paikka maajoukkueessa lyömällä kaikki kansallisen ryhmän hiihtäjät. Ne täyttyivät, ja parhaana saavutuksena oli sprintin yhdeksäs sija. Perinteisen kympillä olin 21., joka oli hyvä suoritus. Huomionarvoista tuossa kisassa oli se, että edelläni oli vain kolme samanikäistä: Ojansivun Antti ja kaksi norjalaista. Viestissä Suomen kakkosjoukkue sijoittui yhdeksänneksi lyöden aluejoukkueet.

Perjantai sprintti käytiin raikkaassa kahdeksantoista asteen pakkasessa. Tuuli viimasi stadionilla, mutta miehet olivat herkkinä. Aika-ajo oli aukaisu, erissä alkoi kulkemaan. Puolivälierästäni meni neljä jatkoon: kaksi suoraan sekä minä ja norjalainen aikojen perusteella. Välierässä kävi onnettomat, kun suksen kärki otti ladun vierellä olleeseen lumivalliin. Siitä hupsistakeikkaa nurin ja verryttellen maaliin. Oma mokahan se oli. B-finaaliin latasin, ja nousin piiitkällä ja vastatuuleen hiihdetyllä loppusuoralla kolmanneksi. Lopputuloksissa olin yhdeksäs, jota pidän tähänastisen urani parhaana saavutuksena. Suomalaisten tasoa kuvasi se, että olin vasta neljänneksi paras suomalainen! Kultaa huuhtoi Norjan Skar Sindre Björnestad.

Lauantain vastaisena yönä oli tiputellut lunta ja tuuli riepotteli vitiä pertsan uralle. Välillä ei oikein tiennyt, pitäisikö hiihtää ladunviertä vai ladulla! Vaikeissa oloissa löydettiin suomalainen voittaja, kun Sami Lähdemäki nousi huimalla viimeisien kilometrien kirillä niukasti ohi Björnestadin. Ero lopussa oli vaivaiset 0,4 sekuntia. Itse sijoituin sijalle 21. Hiihto ei ollut aivan nappi, mutta hyvä.

Sunnuntaina olivat vuorossa viestit. Hiihdin kakkosjoukkueessa avausosuuden. Lähdin toisesta rivistä, ja latasin lähtösuoralla niin, että ensimmäiseen nousuun Suomella oli kaksoisjohto! Hiihtelin kärkiporukassa kahteen kilometriin Puijon päälle, kunnes lähdettiin alaspäin. Yhteen mutkalaskuun mentäessä sisäsuksi leikkasi toisen päälle. Sitten mentiin mukkelismakkelis ja ero kärkeen lopussa oli 1.20. Pitäisi mennä hiihtokouluun!!

Imatralta kotiintuomisina oli SM-pronssi, neljäs tila ja lippu nuorten PM-kisoihin! Lauantaina perinteisen kympillä, kauden tärkeimpänä päivänä ja viikonloppuna onnistuin ja pääsin pallille ensimmäistä kertaa urallani. Hyvä kunto terästyi huippukunnoksi sekä suksi että välineet toimivat loistavasti. Hiihto kulki tasaisen kovaa ja hurmio löi päälle kuullessani ensimmäiset väliajat reilussa kahdessa kilometrissä: "Jaettu keulapaikka!" Terävää iskua riitti loppuun saakka Imatran hiihdettävissä nousuissa. Voiton vei Matti Hiironen, jolle hävisin 41,1 sekuntia. Hopeaa otti Antti Ojansivu, jolle hävisin 17,1 sekuntia.

Lauantai kului mitalihiihdon jälkeen suksia testatessa ja palautellessa sunnuntain kisaan. Sain Carilaiselta kaksi uutta paria testiin, joista toinen oli loistava ja huominen kisasuksi. Tällä kaudella on saanut ihmetellä, kun uudet Fischerit ovat lyöneet vanhoja luottopareja, jotka nekin ovat olleet liukkaita suksia. Kiitos Ähtärin suuntaan, kun löytyi vielä liukkaammat reikäsukset!

Sunnuntain lämmittelyssä tuntui hyvältä: mies on kunnossa ja kapula herkkä, lähdetään tekemään uran parasta vapaan hiihtoa. Yhtälö kantoi hedelmää, kun elämäni ensimmäisessä 15km:n kilpailussa sijoituin neljänneksi. Pronssiin jäi seitsemän sekuntia, joka kyllä harmitti maaliin tullessa, mutta hetken päästä ajatus valkeni: Tavoite täyttyi! Voiton sunnuntaina otti Antti Ojansivu, joka otti kaikkiaan kuuden SM-hopean jälkeen ensimmäisen kultansa ennen Matti Hiirosta ja Juuso Lottaa.

Viikonlopun vahvat esitykset poikivat paikan maajoukkueeseen. Varsinainen tavoite oli päästä Nuorten Pohjoismaisiin mestaruuksiin vasta vuoden päästä hiihtäessäni omassa sarjassa, mutta tavoite pukea maajoukkuekamppeet päälle täyttyi vuoden etuajassa! Kuopiossa 29.-31.1. haastetaan norjalaiset ja muut kovat kolmella matkalla:

Joulun pyhät on vietetty, ja Heikkisen Matin resepti toimi hyvin: Kinkku ja vihreät kuulat siivittivät hyviin tuloksiin kahdessa edellisessä kisassa. Saarijärven kilpailu meni hyvin, ja terävä kilpailukunto on nousemassa esiin. Tänään Seinäjoella voitto tuli reippaalla vauhdilla, jota olisin voinut luukuttaa vaikka koko päivän.

Alkukauden kisoja analysoitaessa voidaan olla tyytyväisiä menneen harjoituskauden antiin. Sippiä eli väsymystä ei ole tullut, ja peruskilpailuvauhti ensimmäisissä kisoissa on ollut hyvää. Aivan huippuhiihtoa ei ole tullut, mutta tarkoitus onkin vetää Imatralla kovaa. Ensi viikonloppuna Jepuan sprintti perinteisellä ja kymppi Kurikassa myös perinteisellä ovat loistavia harjoituksia kauden pääkisoja ajatellen.

Kaksi kisaviikonloppua on nyt takana. Toissaviikonloppuna Ähtärissä kauden avaus meni nappiin oltuani kolmas. Kisa tuntui, kuten ensimmäisen kisan kuuluu, pahalta ja koneesta sai mitä näin alkuun lähti. Tuntemukset ja hiihtovauhti eivät tosin kohdanneet toisiaan: Noinkin pahalta tuntuva hiihto nosti minut pallille ja antoi hyvät lähtökohdat jatkolle.

Viime viikonloppuna Vuokatissa olivat vuorossa perinteisen sprintti kaksikymppisissä ja kympin vapaa omassa sarjassa. Sprintissä tavoite oli päästä jatkoon eli 24 parhaan joukkoon. 15. tila aika-ajossa ilahdutti neljä vuotta vanhempien sarjassa kansainvälisessä kisassa! Ensimmäisessä erähiihdossa haastoin alussa muut, mutta he olivat kovempia ja jäin erässäni kuudenneksi. Kisan voitti ylivoimaisesti IF Brahen Oskar Sjölund.

Sunnuntaina olisi ollut vuorossa kympin vapaa, mutta se peruttiin kovan pakkasen vuoksi. Harmitti, koska lähtölistassa oli kovia nimiä ympäri Suomen. Nyt sitä pojat vain verryttelivät Vuokatin leveillä tykkiladuilla sunnuntaiaamuna.

Puolitoista viikkoa lumilla on nyt takana. Rovaniemellä paana kesti hyvin vesisateesta ja lämpimästä kelistä huolimatta, ja Levillä maisemat ja paanat olivat hyvinkin valkoiset! Rovaniemellä olin yksin, ja lauantaina siirryttiin sitten muiden Flänkkenin miesten kanssa Leville. Kaikki 19 harjoitusta menivät läpi mallikkaasti, ja muutaman päivän lepo on ansaittu.

Sairastelun johdosta leirisuunnitelmat menivät uusiksi. Toissaviikolla olin flunssassa, enkä kyennyt lähtemään FSS:n leirille Leville. Viime viikko meni harjoitteluun totutellessa ja nyt taas kulkee. Nyt olen lähdössä keskiviikkona Rovaniemelle muutamaksi päiväksi treenailemaan, ja sieltä jatkan Länkenin leirille Leville. Son moro!

Hiihtokausi on korkattu nyt myös ulkona, kun osallistuin Kultasompa -ryhmän leirille Rovaniemellä. Ulkoladulle pääsin täällä viime keskiviikkona ensimmäistä kertaa elämässäni lokakuussa. Kahden ja puolen kilometrin tykkilatu suuntaansa oli loistavassa kunnossa, ja kävijöitä riitti.

Leiri meni läpi jälleen tuttuun tapaan reenatessa, nukkuessa ja syödessä. Taidettiinpa porukalla käydä joku ilta keilaamassakin. Leiri oli ensimmäinen kolmesta lumileiristä. Seuraavat kaksi leiriä ovat Levillä 14.-21.11 ja 28.11.-5.12. Tervemenoa!

Jokavuotinen syyslomaleiri Jämillä on ohitse. Mahtava viikko meni putkeen, siis hiihtoputkeen, säät olivat hienot Ramsauhun myrskyihin verrattuna, ja treenit menivät erinomaisesti. Flänkkenin miehiä oli mökissä 8. Siinä porukalla viriteltiin sellaista ajatusta, josko IF Länken laittaisi miesviestijoukkueen ensi talvena jalkeille! Joukkueessa voisi esiintyä seuraavat nimet: Jonas Lindell, Kai Immonen, Eero Viitikko, Teemu Pihlaja ja minä, Rikhard Mäki-Heikkilä.

Määrävoittoinen leiri Vuokatissa on takana. Leiri meni suunnitellusti, ja laadukkaita treenejä hyvissä maastoissa saatiin tehtyä. Tavallisesta poikkeavaa reissussa oli se, että ensimmäistä kertaa menin junalla Vuokattiin. Vai meninkö sittenkään? Keskiviikkoaamuna, kun junan piti lähteä Seinäjoen asemalta, niin kuulutettiin, että junamatka korvataan ratahäiriön takia bussikuljetuksella. Pännäisissä oli aamusella ryssinyt metsäkone risuja kaataessaan sähköpylvään kumoon radalle, ja siitähän ei läpi menty! Matkanteko viivästyi ja näin ollen myöhästyin Oulusta lähtevästä Kajaanin-junasta. Matka korvattiin sitten taksilla. Siinä sitten köröteltiin, ja mittari päräytti 290? tauluun!

Seinäjoella järjestettiin 16- ja 17-vuotiaiden SM-kilpailut yleisurheilussa. Perjantaina osallistuin M16-sarjan moukariin ja sijoituksena oli hyvä viides sija. Tulos oli 50,81. Kultaa vei nuorten MM-kisoihin Italiassakin osallistunut Kaustisten Pohjan-Veikkojen Jesse Lehto. Voittotulos oli 69,77. Hopeaa otti Noormarkun Nopsan kaksi kertaa kultaa ottanut ja nyt sitä puolustanut Ilmari Lahtinen, ja pronssia nappasi saman seuran Juho Saarikoski. Tarkemmat tulokset löytyvät täältä ja kisojen kotisivut tästä.

Leiriltä kotiin. Leiri meni erinomaisesti, hyvissä olosuhteissa ja hyvissä maastoissa. Lenkkivauhti oli reipasta ja yhteishenki kohdallaan. Innolla odotan jo seuraavaa leiriä Vuokatissa 9.-13.9.! Vuokatissa oli leireilemässä myös yhdistetyn maajoukkue, Kiinan ampumahiihtäjät, Venäjän yhdistetyn maajoukkue ja lisäksi joitain kazakstanilaisia.

Nyt on sitten päättötodistus yläasteelta saatu. Kolme vuotta meni nopeesti ja samalla hopeasompavuodet. Ensimmäinen kultasompaleiri on tällä viikolla (1.6.-6.6.). Eli Vuokatissa ollaan. Luvassa testejä ja yhteensä noin 20 h treeniä. Kiva mennä - mukana menossa on yhteensä noin viisikymmentä hopeasompaajaa.